Sähkömagneettinen häirintä

Johdanto

Sähkömagneettinen häirintä on sähkömagneettista kohinaa, hyödytöntä signaalia tai muutoksia etenemisväliaineessa. Taajuusalue on 0Hz ~ 400GHz.

Sähkömagneettisen häirinnän ominaisuudet

1. Yksikköpulssin spektri on levein;

2. Matalataajuinen sisältö spektrissä riippuu pulssin pinta-alasta, korkeataajuinen komponentti riippuu pulssin etu- ja takareunan jyrkkyydestä;

3. Kiteen värähtelytason on täytettävä tietty amplitudi, digitaalinen piiri voi toimia tietyllä ajoituksella, ja kideoskillaattorin häirinnällä on peittokaistanleveys, korkea häirintätaso;

4. Kun antennin polarisaatio, suuntaominaisuudet ovat samat, EMI-säteily ja hyväksyntä ovat vakavimpia; mitä suurempi lähetys- ja vastaanottoantennialue, sitä haitallisempi EMI on;

5. Häirintä: säteily , johtuminen, kytkentä, säteily, johtuminen, kytkentäyhdistelmä;

6. Virtajohdon johtavuushäiriö syntyy pääasiassa yhteismuotoisesta virrasta;

7. Säteilyhäirintä muodostuu pääasiassa differentiaalivirrasta. Silmukan generointi.

Sähkömagneettisen häirinnän aaltomuoto

1. Ohimenevä () Ohimenevä (adjektiivi ja Nou) fyysinen määrä tai fyysinen ilmiö kahden vierekkäisen stabilointitilan välillä, muutosaika on pienempi kuin huomion aika-asteikko.

2. Pulssi Pulssi mutatoitui lyhyessä ajassa ja palasi sitten nopeasti alkuperäiseen fyysisen suureen arvoonsa.

3. Fujian-pulssiimpulssi Tietyssä tarkoituksessa se on samanlainen kuin yksikköpulssin tai Dirac-funktion pulssi.

4. Yksisuuntainen lyhytkestoinen piikkipulssi SPIKE.

5. (pulssi) Nousuaika RISE TIME (OF A PLUSSE) pulssin hetkellinen aika Aika, joka kuluu annetusta alarajasta tiettyyn ylärajaan (Huom: paitsi erikoismäärittelyssä. Ulkoinen alaraja ja yläraja on asetettu 10 %:iin ja 90 %:iin pulssin amplitudista.

6. Nousunopeus Nousunopeus Yksi määrä 10 %:sta 90 %:iin huippuarvosta määritetyllä numeerisella alueella, jolloin keskimääräinen nopeus muuttuu.

7. Säteilevä (pulssi tai värähtely) Purske (pluth tai värähtelyt) kirkkaiden pulssien tai rajoitetun keston merkkijono.

8. Pulssikohina Impulsiivinen kohina näkyy tietyssä laitteessa sarjana selkeitä pulsseja tai ohimenevää kohinaa.

9. Pulssihäirintä Impulsiivinen häiriö ilmenee tietyssä laitteessa sarjana selkeitä pulsseja tai ohimenevää sähkömagneettista häirintää.

10. Jatkuva kohina Jatkuva kohinan vaikutus tiettyyn laitteeseen ei voi hajota melun syklisesti muuttuvaksi vaikutukseksi.

11. Jatkuva häirintä Tietyn laitteen vaikutusta ei voida jakaa aivohalvauksen sähkömagneettiseksi häirinnäksi, joka on selvästi identtinen.

12. Kvasiimpulsiivinen kohina vastaa päällekkäistä pulssikohinaa ja jatkuvaa kohinaa.

13. Epäjatkuva purkautuminen Häiriöt ilmenevät sähkömagneettisissa häiriöissä tietyn ajanjakson sisällä, ja ne erotetaan ajoittain toisistaan ​​ilman häiriöitä.

14. Satunnainen kohina RADOM-kohina on annettu hetkellisen arvon arvaamaton kohina.

15. Kun 呖 呖 呖 napsautus mitataan ennalta määrätyllä menetelmällä, sen kesto ei ylitä tietyn arvon sähkömagneettista häirintää.

16. 呖 呖 Napsautusnopeuden yksikköaika (yleensä minuutissa) ylittää tietyn tason 呖.

17. Perustuu Fundamentaaliin (komponenttiin) ohratason tilavuuden sykli.

18. Harmoninen (komponentti) Harmoninen (komponentti) Yksi Fourier-tason luvun jakso on suurempi kuin yksi komponentti.

19. Harmonisen luvun harmoninen luku Harmonisen taajuuden ja perustaajuuden kokonaislukusuhde. Harmonista lukua kutsutaan myös nimellä Harmoninen ORDER.

20. N:nnen harmonisen suhteen N:nnen harmonisen suhteen luonne ja perusaallon juuriarvon suhde.

21. Harmoninen sisältö Harmoninen pitoisuus vähennettynä vaihtuvasta muuttujasta peruskomponentin jälkeen saatuun määrään.

22. Perustettu aaltokerroin Perustekijä Perusaaltomittari Pelkän keskineliö on arvokkaampi kuin yksin.

23. (Total) Harmonic Factor Harmonisen sisällön suhde harmonisen sisällön ja sen yksinään välillä.

24. Sykkivää sykkivää käytetään ilmaisemaan jaksollinen suure, jonka keskiarvo ei ole nolla.

25. ALTERNATING Componentin määrä poistetaan sykkivästä määrästä (Huomaa: AC-komponentteja kutsutaan joskus aaltoilusisällöksi).

26. HUIPPU-RIPPLE FACTOR -pulssin määräkuvion ja DC-komponentin itseisarvon välisen eron suhde.

27. Aaltoilun juuritekijä on R. m. S-Ripple Factorin sykkivän sisällön keskineliöiden ja DC-komponentin itseisarvon suhde.

Related Articles
TOP